torstai 23. maaliskuuta 2017

kartta

Yövuorosta herätty ja kohta lähtö iltavuoroon. Onneksi asunto suht siistissä kunnossa ja kaupassa käyty niin ehtii istahtaa hetkeksi tietokoneelle.

Tylypahkan, tilusten, Tylyahon ja Viistokujan kartta oli aivan pakko ostaa kun sellaisen näin nettikauppa Wishissä eurolla. En odottanut mitään suurta hinnan puolesta, mutta aivan upea kartta saapui parissa viikossa ja oli kaiken lisäksi pakattu hyvin. Ei yhtäkään repeämää tai ruttua, hetken piti vain pitää painojen alla koska halusi luonnollisesti rullaantua takaisin rullalle.


Kartta löysi paikan keittiön oven yläpuolelta ja onhan se nätti vaikka aivan keskelle en näköjään sitä osannut asettaa. tästä linkistä löydät tuotteen jos itsellesi halajat samanlaista.
Tosi halpa ja näyttävä lisä Potter aiheiseen sisustukseen ja tykkään tosi paljon että se on tuollainen ns. vanhan näköinen.


maanantai 20. maaliskuuta 2017

hei pitkästä aikaa

En suunnitellut mitääm taukoa ja hävettää että edellisestä postauksessta on liki kolme viikkoa aikaa, mutta sanoisko näin että ajatukset harhailee aivan liikaa ja oon tehnyt paljon töitä. En oikeasti edes arvannut kuinka paljon työ voi veroittaa bloggaamisesta, se on yllättävän raskasta niin fyysisesti kuin henkisestikkin. Mulla on nyt pitkät viiden päivän vapaat ja oon nyt jo tehnyt paljon juttuja joista olen nauttinut ja haluan vielä tehdä paljon. Ihmiset ympärillä muuttuu, oon yhen kaverin ns. menettänyt mutta oikeasti näin on paljon parempi sillä sen seura ei oikeasti tehnyt mulle enään hyvää, enemmänkin koko ihminen ahdisti päivä päivältä enemmän. Meijän luonteet ei vaan natsanneet, vaikka meillä on paljon hyviä hetkiä niin koen silti että tuo kaverisuhde otti paljon enemmän kuin antoi. Mutta jokainen on oman elämänsä herra ja ketään ei ole pakko roikottaa elämässään mukana. En kadu yhdessä vietettyjä hetkiä, omaa käytöstäni tai ole mitenkään katkera, näin on kaikin puolin parempi.
Olen myös uusia ihmisiä saanut elämääni niin työn kuin henkilökohtaisen elämän puolella ja oon tosi onnellinen ja en olisi voinut pari vuotta sitten edes ajatella että liki 40 vuotiaasta naisesta voisikin tulla niin rakas ystävä mulle. Ylipäätään työssä olen huomannut entistä paremmin että ikä on vain numero, voin yhtälailla nauraa 22 vuotiaiden työkaverien kuin liki 60 vuotiaan kanssa.

Oon jälleen ostanut empistä funkoja ja samalla kuvasin edellis kerrankin funkot paremmin. Hinnat pyörii 15-20 euron kieppeillä.

Esittelin myyntikuvilla tammikuussa mun Minervan ja Bellatrixin ja otin tänään niistä paremmat kuvat joista näkyy että ne ovat aivan yhtä upeita kuin myynti kuvissakin.

Hain viime viikolla uuden paketin ja oli kyllä aivan upeita funkoja taas vaihteeksi. En varmaksi enään muista mitä tämä paketti sisältä, että saatan näyttää jotain aijempia mutta ei se varmaan niin tarkkaa ole?
 Tämä oli hankinnoista kallen, taisi olla 40 euroa

 Mieitn kauan hankinko nämä kaksoset erikseen vai tällein tuplapakkauksessa. Hinta olisi ollut halvempi jos olisin tilannut erikseen ja olisivat sovpineet paremmin numero jatkumoon, mutta jotenkin tuntui luontevalta että kaksoset ovat samassa paketissa.

 Tämän funkon hankkimista harkitsin, koska Lucius on mielestäni inhottava hahmo, mutta kai kokoelma tarvitsee kuolonsyöjää?

 Pimento ei ole todellakaan lempi hahmojani, mutta funkona hän on tosi hellyyttävä ja tosi onnistunut funko. Ja valeenpunanen unelma joten miksi ei?

 Taas uusi Harry ja tätä jouduin todella harkitsemaan, mutta en vain voinut vastustaa kiusausta!

 Tästä tuli kyllä yksi uusista suosikeista

 Funko kasa kasvaa vain ja loppua ei näy ja en edes uskalla laskea kuinka paljon näihin on mennyt rahaa sillä se summa taitaa olla jo enemmän kuin kuussa maksan vuokraa

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

4 vuotta

Töissä meininki on hullua, tuntuu että kaikki on saikulla ja pitää repiä itseään nyt aivan äärimmilleen ja tällä viikolla joka päivä olen tehnyt vähintään 4 tuntia ylitöitä. Huomisesta tulee rankka, koska otan yksin haltuun koko keittiön 4 tuntia aikaisemmin kuin yleensä, eli pahimpaan ruuhka-aikaan. Pelottaa miten saan kaksi keittiötä pyörimään, ruuat ulos, misattua ja siivottuakin vielä. 
Mutta itsensä haastamista, otan tämän sen kannalta.
Yleisesti ottaen mulla on nyt paljon parempi mieli kuin vielä pari viikkoa sitten ja yksikin työkaveri sanoi että minussa on parasta kun jaksan aina olla niin positiivinen, vaikka hymy on hyvä lavaste niin aina se hymy ei ole lavaste vaan nautu sen takana on aitoa.

Tajusin että tänään tää blogi täyttää neljä vuotta! Se mistä muistin tämän oli että instagramissa oli kuva Ronin synttäreistä ja koska tiesin että Potterholistin ja Ronin synttärit ovat samana päivänä niin tuli kiire koneelle.
Tänä vuonna ei ole mitään erikoispostausta luvassa vaan näytän teille pari ostosta, jotka mun piti esitellä vasta kun loputkin tuotteet saapuvat.

Tilasin Wishistä pari paitaa, jotka molemmat ylittivät odotuksseni sillä nämä ovat todella pehmeää ja lämmintä kangasta, ompeleet eivät repsata rumasti ja nämä istuvat niin hyvin kuin tuollainen paita voikaan istua.

 Korpinkynnen huispaus paita maksoi 5 euroa ja saapui reilussa parissa viikossa. Väri on todella ihana ja paidan kuviokaan ei ole sellasita halpaa joka lähtisi heti halkeilemaan.
Tilasin koossa M

"I solemnly swear that i am up to no good" - paitaa odotin eniten ja en pettynyt.  Vannon pyhästi että minulla on vain pahat mielessä, tuo lause ei kerro paljoa henkilölle joka ei tunne hyvin Pottereita ja eräs töissä kysyikin tuosta lauseesta kun pukuhuoneessa tuon päälleni vedin.
Tilasin L koossa  ja ehkä M olisi tämän suhteen ollut parempi.

Molemmissa paidoissa hihat suhteellisen lyhyet, mutta olen itse 160cm lyhyt joten kätenikään eivät ole pitkä niin minulle nämä ovat täydelliset.

maanantai 20. helmikuuta 2017

hermoromahdus

Pitänyt muutama päivä kerätä omia ajatuksiaan kasaan, sillä jokakeväinen itsetuntokriisi on palannut odotettua aijemmin. Mulla on menossa tosi pitkä työputki, noista kahdestatoista vuorosta jäljellä vielä kolme rankinta eli yövuorot.
Jotenkin naurattaa tuo minun postaus "21 asiaa" kohta numero kahdeksan "Oma tyhmyys ja sinisilmäisyys saattaa joskus satuttaa kaikista eniten", sillä taas olen siinä pisteessä että olin se sinisilmäinen tyhmyri ja satutin itseäni. Tai oikeastaan mun pitäisi vain osata tunnustaa tunteeni oikeaan aikaan itselleni ja toiselle eikä tajuta vasta kun kaikki on menetetty. Jos toinen alkaa tunteiteen toitottaan liian aikaisin niin pelästyn ja peräännyn, kun itse lopulta tajuan että hitto mulla on tunteita niin kaikki on jo ohi ja toinen seilaa jo uuden kanssa. Oma luonne vaan inhottaa tällä hetkellä ja inhoan mun ajatusmaailmaa, tunnevammasuutta ja pelkuruutta kertoa miltä musta tuntuu. 
Mutta toivon että tää henkilö on nyt onnellinen vaikka sitä onnea ei nyt mun kanssa jaetakkaan.

Mutta materiaalionnellisuudelle pitää antaa taas kunniaa, ostin gamestopista uusia Potter tavatoita lahjakortilla jonka sain synttärilahjaksi.
Ne jotka seuraa mua instagramissa niin on nähneet jo tämän kuvan.
Ostin läppäritarroja joista osa on mun tabletissa. Ylhäällä on tuollasia pieniä rasioita joissa voi kuljettaa lääkkeitä, purkkaa, koruja yms. muuta pientä. Myös uusi muki oli pakko hankkia sillä lahjakortilla oli vielä rahaa. Hintoja en muista tarkalleen, mutta alle 10 euroa oli jokainen kappaleeltaan.
Mutta etenkin tuo uusi muki osaa piristää ja kyllä kahvi maistuu tuosta paljon paremmalta ja kyllä, tuo on ainoa Potter muki joka mulla on käytössä.
Harry Potter saa mut aina hymyilemään ja on ihanaa kun elämässä on tuollainen voimavara joka auttaa aina ja joka tilanteessa edes vähän.

maanantai 13. helmikuuta 2017

Juna


Ylläoleva kuva on varmaan tuttu niille jotka seuraa mun instagramtiliä LilyLunatin
Hain Ikeasta uuden hyllyn koska tuo palapelijuna oli aivan liian iso edelliseen hyllyyn, vanha hylly löytyy multa edelleen eli en aivan uutta hyllyä alkanut hävittää, siirsin sen vain eri seinälle.

Tein ylimmästä hyllystä Kings Cross aiheisen, koska Tylypahkan pikajuna on tärkeä mulle ja viisasten kivi -elokuvassa lempi kohtauksia on se kun Harry näkee junan ensimmäisen kerran ja myös kun hän lähtee sillä lopussa takaisin kotiin.
Tuo juna oli äidiltä aivan täydellinen lahja, vaikka aivan sairaan vaikea oli koota. Kokosin sen kahden kaverin kanssa ja yksinkin sitä monta tuntia väänsin. Vaikeinta oli saada palaset, etenkin junan etuosa kokoon. 
Omistan kaksi juna funkoa numerot 20 ja 22, eli Harryn ja Hermionen ja Ron puuttuisi vielä välistä, mutta sitä en ole vielä missään oiken nähnyt, toivon että sen jostain vielä löydän ja sitten on varmaan pakko tehdä taas muutoksia hyllyllä.

perjantai 10. helmikuuta 2017

Hagrid

Hagrid on aina ollut yks mun lempihahmoista ellei jopa kaikista rakkain.
Lempeä, rakastava ja jääräpäinen puolijättiläinen jonka sydän on suurempi kuin kenenkään muun. Jotkut kohdat Hagridista on sydäntäriipiviä ja haluan vaihteen vuoksi nostaa esimerkiksi kohdan kirotusta lapsesta, jossa katsotaan sivusta kun Hagrid hakee Harry vauvan raunioista
"Kappas. Päivää. Sä oot varmaankin Harry. Päivää, Harry Potter. Mun nimi on Rubeus Hagrid. Ja mä olen sun ystäväs tykkäsit tai et. Koska sulla on ollu kovaa, vaikket sä vielä sitä tiedäkään. Ja sä tarttet ystäviä. Nyt sun on patas tulla mun mukaan, eiks vaa?"


Vaikka juuri kaksi ystävää menettänyt niin silti jaksaa välittää, pelastaa ja rakastaa. Musta on muutenkin hienoa että kun Harry Potter kirjoja alkaa lukemaan niin Hagrid on yksiä ensimmäisiä hahmoja joita esitellään.
Luin tutkimusta että ihmiset jotka ovat lukemeet pienestä pitäen Pottereita ja eivät ole oleet "pimeän kannattajia" niin heistä kasvaa suvaitsevaisia. Ylipäätään suvaitsemattomuus puolituisia kohtaan jotka eivät ole täysin ihmisiä kuiten kentaurit ja Hagrid näkyy selvästi joistakin hahmoista kuten Pimennosta. Onko sen toisaalta mitään väliä onko henkilö kokonaan ihminen sillä erinlaisuus on vain rikkaus. Koko taikamaailma on täynnä erinlaisia olentoja ja vain ihmisistäkin löytyy erinlaisia "rotuja", on nää perinteiset ihonväri erot, sukupuolierot, on jästejä, surkkeja, puoliverisiä, jästisyntyisiä, puhdasveriä... ja sitten puoli-ihmisiä?

Hagridin äiti jättiläinen, isä pienikokoinen mies - lapsena en ajatellut tuota sen enempää, mutta vähän mietittyyää miten Hagrid on voinut saada alkunsa? kun kokoero on kumminkin huomattava.
Vaikka äiti jätti, isä kuoli ja potkut Tylypahkasta tapahtuivat nuorella ikää niin silti Hagridista kasvoi upeas mies. Hagridin menneisyyden kun tietää niin ei ihmettele yhtään sitä miksi alkoholi maistuu, sillä onhan Rubeuksella rankkaa ollut ja en usko että hänen mielenterveytensä on täysin terve.
Kuinka monta kertaa Hagrid itkee kirjoissa? Entä montako kertaa änkee päänsä ämpäriin selvitäkseen?

Se on vain fakta että rankka lapsuus/nuoruusaika jättää joskus pahat arvet jotka eivät parane välttämättä ikinä kokonaan. Pääasia että Hagridilla on ihmisiä ympärillä jotka välittävät hänestä, sillä ei tästä miehestä voi olla pitämättä <3

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Ikuistettu iholle 5

Uus tatuointi koristaa mun pohjetta, se ei ole Harry Potter aiheinen silmiinpistäen, ei oikeastaan ollenkaan. Tää on mun isoin tatuointi vaikka tää kämmenen kokoinen kaunokainen ei mikään suuri olekaan. Kaveri sanoi whatsapissa paperilinnusta kauniisti "Paperilintu on hauras ja sen voi taitellan vaan kerran ja se on kai joku vapauden ja elämän symboli Aasiassa?"
Mulla tää lintu merkkaa mun perhettä ja haurautta, tai enimmäkseenkin sitä, että jos taitokset tehdään kerralla kunnolla niin paperilintu pysyy kasassa eikä ala ajan kuluessa repsattamaan eli jokainen valinta vaikuttaa elämään ja virheet voi tehdä linnusta viallisen mutta silti kauniin. Onko vain yhtä tapaa taitella lintua? onko vain yksi ja oikea tapa elää elämä?
Miksi pelätä virheitä elämässään kun ne on just se juttu mitkä kasvattaa sua ihmisenä. Korjaukset ja elämän muutokset saattaa näkyä sussa kuten harhataitoksetkit. Tää on tosi vaikee selittää mitä ajan takaa, mutta tuo kaverin viesti tiivistää aika hyvin.



Miten tää olento liittyy Pottereihin? Azkabanin vanki elokuvassa Draco lähettää Harrylle paperilinnun jonka avatessaan siellä on pilapiirros Harrystä pelaamassa huispausta. Ulkokuori ei kerro meistä mitään, kauniskin olento voi olla täysin mätä sisältä, sillä hymy on hyvä lavaste.

Yksi mulle rakas kappale antoi tähän myös inspiraatiota, Nomi Enckell -siipien suojaan.
Biisin sanat ja sanoma on mulle tosi tärkeet

"Se yrittää nousta
mut vain vajoaa Pimeyden huntuun varjo katoaa Ei surua irti kasvoilta saa se sisäänsä kaiken piilottaa Hymy vain suoja jonka takaa ei nää Missä kulkee ja milloin häviää Ei helppoo oo peittää tätä tuskaa"

Noin viikon päästä meen myös jatkamaan jalkapöydän ajankääntäjän loppuun.